Onko perusopetuksen tasa-arvo vain tyhjiä sanoja?

Kun opetushallitus jokin tovi sitten julkaisi oppaansa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi perusopetuksessa, kohisi uutisotsikot sitä, kuinka jatkossa tyttöjä ja poikia ei enää saa kutsua tytöiksi ja pojiksi. Huolimatta siitä, että kahdeksankymmensivuisessa oppaassa ei ollut ensinkään kyse tästä, vaan oppilaiden yksilöllisten erojen huomioimisesta sukupuolistereotypioiden sijaan, näyttää nyt pahasti siltä, että ainut käytäntöön todella siirtynyt asia on lehtien suuret otsikot ja sosiaalisen median kuohunta.

Opetushallituksen opas sen enempää kuin lakiin kirjattu velvoite laatia jokaiselle oppilaitokselle oma tasa-arvosuunnitelma 1.1.2017 mennessä ei ole aiheuttanut korjausliikettä mitä suurimmissa määrin epätasa-arvoiselle perusopetukselle.

Toistuvasti useamman lapsen vanhempi törmää tilanteisiin, jossa lapset yleistetään vain oman sukupuolensa edustajiksi, Wilmat ja Helmet paukkuvat viestejä siitä, kuinka pojat nyt taas ovat olleet poikia, ja kuinka tytöillä on omat supinapiirinsä. Hartaalla kyselyllä saattaa ehkä saada selville sen, oliko oma mussukka tällä kertaa mukana sukupuolensa tyypillisessä toiminnassa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulisi vahvistaa lasten mielissä käsitystä siitä, että tapoja edustaa omaa sukupuoltaan on yhtä monta kuin on oman sukupuolen edustajiakin. Silti päiväkodeissa vuodesta toiseen vietetään Tyttöjen päivää kauneus- ja hemmotteluteemalla ja eräässä koulussa vastikään ohjattiin tytöt tutustumaan kosmetologi-koulutukseen ja lakkauttamaan kyntensä poikien saadessa matematiikan opetusta.

Upean uuden perusopetussuunnitelman ja suurten tasa-arvopuheiden jälkeen on surkuhupaisaa todeta jälleen kerran, että siitä puhe, mistä puute. Vanhat asenteet istuvat tiukassa ja yksilöllisyyden huomioiminen ohi oppilaan sukupuolen on vielä lapsenkengissä.

Aidosti tasa-arvoisessa perusopetuksessa jokaista tuetaan yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden, heikkouksien ja vahvuuksien pohjalta ohi ulkoisesti esitetyn sukupuolen. Sekä tasa-arvosuunnitelma että uusi perusopetussuunnitelma vaatii tarkoitetulla tavalla toteutuakseen lisää resursseja niin ryhmäkokojen pienentämiseen kuin henkilökunnan lisäkoulutukseen. Tällä hetkellä kumpikin suunnitelma on jäämässä vain kauniiksi sanoiksi paperille.

Panostetaan peruskouluun ja tasa-arvoiseen perusopetukseen, siirrytään vihdoin 2010-luvulle.

SannaKerminen
Vasemmistoliitto

Kirjoittaja on taloushallinnon tradenomi, idealisti, realisti, suurperheen äiti ja kaaoksen hallinnan mestari askeleen vasemmalta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu