Unohtuiko jotain?
Viime aikojen keskusteluja seuranneena olen jäänyt miettimään, mitä en ymmärrä. Onko multa mennyt ehkä joku oleellinen ajatus kokonaan ohi?
Nyt on keksitty tällainen mahtava ajatus, jolla Suomen vienti saataisiin taas vetämään ihan kunnolla. Poljetaan hintatasoa, aletaan mekin halpatuotantomaaksi. Sen sijaan, että hintatasoa poljettaisiin tuotantoa tehostamalla ja järkevillä investoinneilla, käyttämällä yritysten pääomaa toiminnan kehittämiseen, poljetaan hintatasoa ottamalla työntekijän pussista hilut pois. Eipä sen niin väliä, että meillä työntekijä on työnantajalleen halvempi kuin vaikkapa Saksassa tai Ruotsissa. Koska vakaasti uskotaan, että ollaan Kreikan tiellä, on meidän siis oltava sillä tiellä ja ehdottomasti toimittava samalla tavoin. Sillähän ei ole niin suurta merkitystä, että täällä ei kuolleille ihan kamalasti enää eläkkeitä maksella.
Mietin tuota viennin vetävyyttä. Voisin kertoa tullin tilastoista, joiden mukaan vienti vetää ja kasvaa, ja että sitä painaa pakkaselle tänä vuonna vain öljyjalostamoiden huoltoseisaus. Se tuskin kuitenkaan kiinnostaa ketään, koska vetävyys ei ole huippuvuosien tasoa, vaikka kasvusuuntaan onkin kääntynyt. Ja tokikin venäjäpakotteet maksavat omansa myös. Pikkuvikoja.
Voisiko viennin vetävyyden todellinen ongelma olla hintatason sijaan siinä, että meillä ei ole täällä mitään sellaista, mitä ei muualtakin löytyisi? Ja jos vaikka onkin, siis totta kai meillä on, meillä ei ole minkään valtakunnan markkinointitaitoja ulkomaille. Suomalaisen mielestä markkinointi on sitä, että osta tästä hyvä kynä, kättä päälle, rahat vaihtaa omistajaa ja se oli sitten siinä. Meiltä puuttuu viennistä ne supliikkimiehet. Meidän innovaatiot jäävät autotalliyrityksiin, mistä puuttuu osaaminen ulkomaille viennistä. Suomen paras vientituote on koulutettu työvoima.
Tässä työntekijän pussille menemisessä on vain unohdettu yksi ihan pikkujuttu. Täytyyhän sen olla pikkujuttu ja epäolennainen, kun se on unohdettu. On unohdettu se, kuinka käy kotimaan kysynnälle. Kun tavallisen kansalaisen rahapussin pohja paistaa asumisen ja ruuoan jälkeen, ei enää ole millä mällätä. Sanotaan heippa kampaajalle ja sanotaan samoin Fiskarssin saksille, kun halvempiakin löytyy. Sanotaan heippa kahviloissa käynneille ja elokuvissa istumisille, kahvia juo halvemmalla kotona ja vielä halvemmalla kaverin kotona, telkkari lähettää ohjelmaa verotuksessa maksettavalla hinnalla kuudeltatoista kanavalta. Ei järjestetä ostopalvelusynttäreitä lapsille, kuudellakympillä pistää hulppeat juhlat pystyyn kotonakin.
Että kertokaa mulle, te viisaammat, millä suomalainen yritys menestyy, kun asiakkaita ei enää ole?
Ilmeisesti hallituksen tarkoituksena on ajaa kotimaiset palveluyrittäjät nopeasti konkurssiin, jotta jää enemmän tilaa isojen keskusliikkeiden ja ulkomaisten ketjujen toiminnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Haalitus sipilän johdolla pitää suuria yt-neuvottelu talkoita joita sitten seuraa perässä kansalaisten irtisanimisia ja ihmisoikeus rikoksia. Suomesta ollaan tekemässä in time elokuvan tyyppinen uuslibaralismin malli maa, paisi että sen ajan sijaan valuuttana on yhä raha eli lähitulevaisuudessa sähköinen raha. Suurin muutos on tuloerojen kasvu ja työvoiman halpuutus mm lisäämällä työttömien määrää ja ottamalla pakolaisia yli varojen.
Ilmoita asiaton viesti
Viennin arvo on meille tärkeä asia koska sillä maksetaan tuonti. Ei se sen tärkeämpi ole. Samoin sillä maksetaan ulkomailta lainattu raha joskus takaisin, tai ainakin sen korot.
Mutta ydinkysymys on miksi suomalaiset tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi? No miksi ei? Ovat huonoja, vanhanaikaisia, kalliita… mikä osa suomalaisesta työntuloksesta ei käy kaupaksi? Osa käy, edelleenkin!
Millaisia ihmisiä pitäisi nyt olla Suomessa lisää, jotta nuo asiat korjautuisivat mahdollisimman nopeasti? Mistä tuollaisia ihmisiä Suomeen saataisiin ja miten ?
On tietenkin iso kysymys, tämä koko juttu, mutta usein on niin että jostain pitää aloitta. Mitkä olisivat 5 tärkeintä ja nopeimmin parannukseen tuomaa asiaa, jotka pitäisi juuri nyt tehdä?
Isossa kysymyksessä maalaillaan helposti isolla sudilla. Minä uskon, että aivan aluksi pitää ottaa muutama ensimmäinen askel ripeasti ja sitten lisää kun ehditään. Mitkä olisivat sinun tärkeimmät askeleet ja mikä olisi niiden vaikutusmekanismi?
Ilmoita asiaton viesti
Viennin osalta oleellista olisi varmistaa, että yrityksille on käytössänsä osaava markkinointihenkilöstö ulkomaankauppaan. Kaupankäynnin tavat kun todellakaan ei edes miljardiluokan bisneksissä ole samat kuin Suomessa. Yritysten talouden tila kuitenkin on ensisijaisesti yrittäjien, ei valtion vastuulla.
Seuraavaksi voitaisiin miettiä eläkejärjestelmän rahoitusta. Työeläkerahastot perustettiin aikanaan siksi, että suurten ikäluokkien eläköityessä maksutaakka ei olisi kohtuuton meille työikäisille. Suuret ikäluokat nostavat eläkettä, me maksamme entistä korkeampia eläkevakuutusmaksuja ja rahastot makaavat samaan aikaan koskematta. Tätä varten säästettiin, käytetään nyt. Eläkemaksujen aleneminen ehkä helpottaisi työnantajienkin ”tukalaa” tilannetta, madaltaisi palkkaamisen sivukuluja.
Sosiaaliturva kaipaa selkeyttämistä ja monimutkaisen päällekkäisyyksiä ja kuoppia sisältävän kokonaisuuden purkamista. Selkeällä järjestelmällä (olipa se sitten perustulo tai mikä hyvänsä) paitsi purettaisiin kannustinloukkuja myös säästettäisiin hallinnon kuluja.
Toimiva terveyden(sairaan)hoito tärkeäksi asiaksi. Hallinnot näistä siisteiksi ja sieltä säästyvä suoraan oikeaan työhön. Prosessi nopeutuu ja kokonaiskustannuksissa säästyy. Tähän tietysti sote-sopalla pyritään, mutta näyttää pahasti johtavan palvelujen karkaamiseen ihmisten ulottumattomiin.
Tärkeintä kaikista olisi kuitenkin lopettaa puhuminen ja tarttua töihin. ”Mä en tee mitään, kun tolle ei käy mikään”-asenteella täällä ei ainakaan mitään hyvää tapahdu. Kokonaisvaikutukset minkä tahansa tekemiselle olisi silti syytä arvioida realistisesti ja useammasta näkökulmasta, ettei hypätä suoraan ojasta allikkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeansuuntaista. Pääosin samaa mieltä. Markkinointiosaaminen on kuitenkin yksi sellainen alue, jossa meillä on kansainvälistä kilpailua ja nyt on suuri vaara että korkeasti koulutetusta porukasta se osaavin kärki häipyy muualle. Muitakin alueita on useita, missä maailmalla on hyvä pöhinä ja business pyörii.
Eläkejärjestelmä on uskon asia. Ne varat eivät siellä tietenkään ole tyhjän panttina vaan sijoitettuna jonnekin. Se, että millaisen eläkkeen itse kukin tulee saamaan jää nähtäväksi. Eläkkeiden alkuperäinen idea oli varmistaa ihmisten viimeiset ajat, ei niin kuin nyt tarjota leppoisia vuosia vaikka töitä vielä hyvin voisi tehdä. En syytä tässä ketään, vaan totean vaan tilanteen. Olen samaa mieltä kanssasi, että koko eläkejuttua pitäisi tarkastella uudelleen. Se ei ole saavutettu etu vaan vain yksi tapa hoitaa asioita.
Kannustinloukut pois. Ehdottomasti. Julkiset palvelut uudistettava. Ehdottomasti. Ja toimeen tartuttava. Ehdottomasti.
Eivät nämä riitä, mutta hyvä alku.
Ilmoita asiaton viesti
Vienti ei ”vedä” vaan supistui 2% vuodentakaisesta. Kauppatase kääntyi plussalle sillä tuonti laski vientiä enemmän.
Onko käynyt mielessä että palkat muodostavat teollisuudessa noin 50-67% arvonlisästä, palvelualoilla yli 80%? Palkan laskeminen voi hyvin tarkoittaa sitä että kotimaisten tuotteiden suhteen duunarin ostovoima paranee. Vain tuontitavara muuttuu kalliimmaksi.
Vuoden aikana hintataso Suomessa on laskenut puoli prosenttia. Jos veromuutokset huomioidaan, laskua on edelleen 0,2%. Etenkin ruoka ja bensa ovat halventuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottu, viennin painaa pakkaselle venäjäpakotteet ja Porvoon öljynjalostamon huoltoseisaus. Huoltoseisausta tuskin on odotettavissa ensi vuonna vaan öljyjalosteiden voidaan ajatella liikkuvan koko vuoden normaalisti yhdeksän kuukauden sijaan. Ilman näitä kahta viennin kasvu olisi todella kasvua, joskin pientä.
Se, että tänä vuonna hinnat ovat laskeneet jopa niin että voidaan puhua deflaatiosta, ei tarkoita että palkkojen lasku siirtyisin suoraan hinta-aleksi. Ja vaikka kampaaja tiputtaisikin kuudenkympin hinnastaan euron tai vaikka viisi euroakin pois, ei se sittenkään riittäisi vastaamaan palkkojen alenemisen määrää. Ensi vuodelle odotetaan jo prosentin inflaatiota, eli eiköhän ne hinnat käänny nousuun. Palkkataso jo tällä hetkellä on duunarilla sellainen, ettei sillä pahemmin palveluita ostella. Jos brutto on 3000€/kk, verottaja vie siitä ihan kivasti, asuminen puolet jäljelle jäävästä ja syödä pitää ja auto tankata, kallistuvat lääkärit ja lääkkeet maksaa ja olisi se kiva jos olisi vaatteet (edes kirpparilta) päällä.
Ja toisaalta, palkka-alen piti tuoda työpaikkoja. Näinköhän jää kuitenkin sinne viivan alle vaan ja kääriytyy osinkoina taskuihin ja verottajalta turvaan? Eipä olisi ensimmäinen kerta. Tavallisella ihmisellä ei ole kovin suurta syytä odottaa, että nyt kävisi eri tavoin kuin vaikkapa Kela-maksujen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattele tilannetta myös sen yrittäjän kannalta. A-talkissa kävi vieraana konepajayrittäjä joka kertoi vuodesta 2009. Palkkoja nostettiin kahden vuoden sopimuksella 9% ja samaan aikaan liikevaihto romahti yli 60%.
Miten sinä pärjäisit jos tuloistasi napattaisiin yli 60% ja menosi kasvaisivat 9%? Tai oikeastaan noin 7%, sillä palkkojen osuus siitä yrityksen arvonlisästä on vajaa 70%.
Miten luulet pienen Kela-maksun poiston riittävän jeesaamaan häntä?
Porvoossa järjestetään vuosittain pieni huolto ja noin 7 vuoden välein suurseisokki. Tehtaat on pidettävä kunnossa.
Jos ala on vähänkään kilpailtu, tottakai palkka – ale siirtyy hintoihin. Monopoli voi toki ottaa säästöt omaan taskuun. Niitä kuitenkin suitsitaan lailla melkoisesti. Esim sähkön siirrosta tai lakisääteisistä vakuutuksista saa tienata vain sen minkä laki sallii.
Työehdot eivät voi olla mikään yksisuuntainen katu. Voihan asiaa ajatella myös positiivisesti. Pelkästään 2009 palkat nousivat enemmän kuin mitä nyt Heikossakaan tilanteessa halutaan ottaa takasin.
Mutta hei. Kyllä minäkin rehellisesti toivon että heikot indikaatiot kasvusta ja viennin paranemisesta olisivat totta. Ilman leikkauksia ja työehtojen heikentämisiä. Me emme kuitenkaan saa reaaliaikaista tietoa taloudesta ja meillä on jo vuodelta 2011 esimerkki siitä että hyvältä näyttävä kasvu kääntyikin entistä syvemmäksi romahdukseksi hetkessä. Minusta olisi aika pelottavaa olla tekemättä mitään ratkaisuja ja jäädä odottelemaan taas vuosiksi talouslukuja. 7 vuotta on nyt odoteltu ja ihmetelty. Kasvatettu julkisia menoja useita miljardeja joka vuosi ja velkaannuttu 5 mrd vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on keksitty tällainen mahtava ajatus, jolla Suomen vienti saataisiin taas vetämään ihan kunnolla. Poljetaan hintatasoa, aletaan mekin halpatuotantomaaksi. Sen sijaan, että hintatasoa poljettaisiin tuotantoa tehostamalla ja järkevillä investoinneilla, käyttämällä yritysten pääomaa toiminnan kehittämiseen, poljetaan hintatasoa ottamalla työntekijän pussista hilut pois.”
Annanpa vähän taustaa: Meidän työntekomaailmamme on vieläkin paljolti viritetty taannoisten devalvaatioaikojen henkeen. Palkkoja ulosmitattiin huolettomasti, sillä viennin pysähtyessä tiedettiin Suomen pankin hoitavan homman. Se devalvoi, leikaten reaalipalkkoja yhdessä yössä, usein jopa kymmeniä prosentteja. Kas kummaa, vienti saatiin aina nopeasti vetämään ihan kunnolla.
Nyt kun olemme eurossa, vienti takkuilee ja palkkakustannuksia yritettäisiin reivata edes vaivaiset 5% repivät kermiset vaatteensa. Kuinka kauan kestää,
että työmarkkinat uudistuvat nykyaikaan Suomessa?
Tuotantoa tehostetaan ja järkeviä investointeja tehdään tietenkin koko ajan kilpaa muiden maiden yritysten kanssa. Jos Suomessa ei kannata, niin sitten muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän se, että devalvaatio leikkasi palkkoja. Kaikkien palkkoja pienimmäisestä siivoojasta suurimpaan yrityspomoon. Nyt leikataan vain sieltä, missä on tiukkaa valmiiksi, eikä johdosta laisinkaan. Siinä se pelipöksyjen repimisen syy.
Jos yrityksillä todella menisi huonosti, eivät ne maksaisi alati kasvavia osinkoja ulos ja korottaisi johtoportaidensa palkkioita pilviin. Ne rahat käytettäisiin huonoista ajoista selviämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa seurata systeemiä koko kierros. Devalvaation jälkeen palkkoja korotettiin, mutta ei suinkaan tasaisesti.
Ei riitä tarkastella vain yhtä vaihetta kerrallaan vaan pitää seurata systeemin kehitystä usean syklin ajan.
Ilmoita asiaton viesti